Suomalaisten ruokavalio


Mitä me oikein syömme?

FinRavinto 2017 -tutkimus julkaistiin tammikuun alussa. Tutkimuksesta käy ilmi, että suomalaisten ruokavaliossa on parantamisen varaa. Valtaosa suomalaisista saa ravinnostaan liian vähän hiilihydraatteja ja kuituja. Näitä saa vain kasvikunnan tuotteista (kasvikset, hedelmät, marjat, viljatuotteet).

Kasviksia, hedelmiä ja marjoja pitäisi siis saada lautasille lisää. Ravitsemussuositusten mukaan niitä olisi hyvä syödä vähintään puoli kiloa päivässä. Miehistä siihen yltää 14 % ja naisista 22%.

Miesten lautasilla on liikaa punaista ja prosessoitua lihaa, kuten leikkeleitä, makkaroita ja nakkeja. Miehistä jopa 79% syö enemmän ko. ruoka-aineita kuin suositusten mukaan tulisi syödä. Naisista 26% ylittää suositellun määrän. Tulokset ovat huolestuttavia.

Kun tähän yhdistetään lokakuussa 2018 julkaistu IPCC:n jättiraportti ilmastonmuutoksen tilasta, jonka mukaan punaisen lihan ja maitotaloustuotteiden kulutusta tulisi vähentää, on sekä terveytemme että maapallon tulevaisuus uhattuna. Tutkijat suosittelevat, että ilmasto saisi lämmetä 1,5 astetta. Miksi? Koska ruuantuotanto ja puhtaan veden saatavuus ovat turvatumpia 1,5 asteen maailmassa kuin kahden asteen tasolla. Suomessa keskilämpö on noussut jo kaksi astetta. Ilmastoasioissa on ollut pitkään tiedossa vapaamatkustamisen termi. Ajatuksen tasolla tiedostetaan mitä pitäisi tehdä, mutta käytännössä ei tehdäkään mitään. Ajatellaan, että kyllä ne muut tekevät, ei minun tarvitse. Samankaltainen ajattelu ravintoasioissa voi suistaa terveyden raiteiltaan.

Uutisia maailmalta

Loppuvuodesta 2018 olin kuuntelemassa tohtori Paul Claytonin luentoa prosessoidun ruuan voittokulusta ja siitä mihin se johtaa. Claytonin mukaan Suomessa kulutetaan eurooppalaisessa vertailussa runsaasti ultraprosessoituja elintarvikkeita.

Tämän huomaa jo ruokakaupassa, kun katsoo mitä vierustoveri lappaa kaupan hihnalle. Milloin meistä on tullut niin kiireisiä, ettemme ehdi tehdä itse ruokaa? Sen sijaan lämmitämme valmisruuan tai tilaamme pitsan eikä meillä ole aikaa raastaa edes porkkanaa, saati sitten tehdä vihersalaattia sen seuraksi. En sano, etteikö valmisruokaa saisi syödä ollenkaan. Siitä vaan yleensä puuttuvat ne raa'at kasvikset. Niistä kun saisi myös vitamiineja, joita moni saa ruuasta liian vähän.

Prosessoitu ruokamäärä euroopassa 

Mitä nämä ultraprosessoidut elintarvikkeet ovat? Niitä ovat mm. leikkeleet, makkarat ja nakit, mutta myös sokeroidut aamiaismurot, sipsit ja limut. Elintarvikkeita, jotka sisältävät E-koodeja. Prosessoidut ruuat taas puolestaan ovat ruokia, joihin on lisätty sokeria (glukoosifruktoosisiirappia, muita siirappeja, hunajaa), suolaa, rasvaa tai ruokia, jotka on savustettu.

Jos ostoskärryyn kertyy enimmäkseen tällaisia elintarvikkeita viikon jokaisena päivänä, kuukaudesta ja vuodesta toiseen voi olla, että ongelmat alkavat kasaantuavyötärönseudulle ja näkyvät laboratoriokokeissa kohonneena verensokerina ja kolesteroliarvoina.

Nyt tarvitaan ruokavallankumousta

Teemme päivittäin pieniä ja isoja valintoja hyvinvointimme eteen. Kävelenkö portaat vai otanko hissin, valitsenko työpaikan ruokalassa pihvin ja kermaperunat vai keittolounaan salaatilla, käytänkö 30 minuuttia enemmän aikaa ja valmistan perheelle ruuan alusta loppuun asti itse vai lämmitänkö valmisruuan mikrossa? Hyvinvointi on monen asian summa, mutta suurin yksittäinen hyvinvointiisi vaikuttava tekijä on syömäsi ruoka. Huomaatko jo, miten voit itse päivittäisillä valinnoilla vaikuttaa siihen?

ViaEscan 21 päivän muutosvalmennusohjelma tarjoilee sinulle noin kilon kasviksia päivässä. Helpot reseptit ja maistuvat ruuat tekevät kasvisten käytön opettelusta mutkatonta. Huomaat, ettei kasvisten käyttö olekaan hankalaa tai aikaa vievää niin kuin ehkä olit kuvitellut.

Kirjoittaja: Ravintoasiantuntija ja ViaEsca valmentaja Eeva-Maria Varpio

Lähteet:

FinRavinto 2017 -tutkimus: http://www.julkari.fi/handle/10024/137433

YLE uutiset: https://yle.fi/uutiset/3-10586847

IPCC:n ilmastoraportti: https://www.ipcc.ch/

Tri Paul Clayton: http://drpaulclayton.eu/