Elinkeinoelämän todellinen uhka – jo 25 % työikäisistä on lihavia 

Uhkaavatko kotimaisen liiketoiminnan tuottavuutta globaalin markkinatalouden kilpailu, ilmaisen logiikka tai työvoimapula? Varmasti nämäkin, mutta varmaa on, etteivät lihavuuden vaarat ole abstrakteja tai vaani tulevaisuudessa. Ne realisoituvat päivittäin sekä yrityksissä että ihmisten arjessa.

Tämänhetkiset toimet lihavuusepidemian torjuntaan työelämässä ovat riittämättömiä, mistä johtuen lihavuudesta aiheutuvien terveysongelmien kustannukset ovat karkaamassa hallitsemattomiksi. Suomalaisten lihominen ei ole tapahtunut yllättäen, eikä siitä yllättäen päästä eroonkaan. Tarvitaan uudella tavalla kohdennettuja terveystekoja.

Elinympäristöön vaikuttaminen on tehokkaimpia keinoja ihmisen käyttäytymisen ohjaamisessa. Koska tarjonnan rajoittaminen ja yksilöiden ruokailun seuranta tuskin ovat ratkaisu tilanteeseen, täytyy pohtia, millä keinoin voimme auttaa ihmisiä itse toimimaan itsensä kannalta vastuullisesti ympäristössä, joka ei sitä tue.

Tietoutta ravitsemus- ja liikuntasuosituksista on yltäkylläisesti, mutta se ei vielä yksin muuta käyttäytymistä. Median pullistellessa toinen toistaan kummallisempia menetelmiä painonhallintaan, tiedon saatavuudella ei edes välttämättä saavuteta positiivista muutosta.

Yltäkylläisen informaation tulvaan sekoittuu rauhaisa uoman keskivirta; syömällä riittävästi monipuolista ja energiatiheydeltään sopivaa ruokaa, ihminen voi hyvin. Tämä vanha niin sanotusti tolkun suhtautuminen ei ole trendikäs tämänhetkisessä terveyskeskustelussa. Maistuvalle, terveelliselle ja joustavalle ruokasuhteelle tarvitaan arvonnosto.

Missä tämän viestin saisi kuulluksi? Missä ovat tahot, joiden intressit puoltaisivat pitkäaikaista hyvinvointia ja resursseja sekä innostusta terveystekojen toteuttamiseen löytyisi? Vastaus on: yrityksistä.

Henkilöstön hyvinvointi on liiketoiminnan tuottavuutta lisäävä arvovalinta

“Elinkeinoelämän toiminta muodostaa keskeisen osan
ihmisten terveyden kannalta keskeisestä arkiympäristöstä.”

Yritysten kautta on tavoitettavissa suuri osa suomalaisista työikäisistä, joiden ruokailutottumuksen ovat FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan erityisesti rempallaan. Yrityksillä on myös suuri paine tuottavuuden parantamisessa, samanaikaisesti työntekijöiden hyvinvoinnin noustessa yhä tärkeämmäksi työnantajaimagon asiaksi.

Tarjoamalla yrityksille keinoja toteuttaa ravitsemuksellisia terveystekoja saavutetaan monia hyötyjä yhdellä toimella:
1) Tuottavuus paranee, kun sairauksien hoidosta voidaan tosiasiallisesti siirtyä ennaltaehkäisyyn, eikä vain puhua siitä korulausein.
2) Tuottavuus paranee edelleen, kun työntekijöiden työssä jaksaminen paranee.
3) Työnantajaimagolle tekee hyvää toimia yhteiskuntavastuullisesti – tarjoa työntekijöille mahdollisuutta tuettuun elintapojen huoltoon.
4) Edunsaajana ei ole vain työnantaja, vaan ruokailutottumusten muutoksesta hyötyy koko työntekijän lähipiiri. Liikuntaseteleitä voi käyttää liikuttamatta muita, mutta ruokakassin sisältö koskee väistämättä koko ruokakuntaa.

Suuntaamalla uudenlaisia terveystekoja ruokavalion parantamiseen yritysten työhyvinvoinnin välityksellä, voidaan siis saavuttaa hyvinvointia yksilötasolla, elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa.

“Elinkeinoelämän tulee nähdä sekä mahdollisuutensa
että vastuunsa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.”

Elinkeinoelämällä olisi tosiaankin hyvä tilaisuus nähdä mahdollisuutensa. Henkilöstön ruokailutottumusten parantamiseen panostaminen maksaa itsensä kyllä takaisin. Painonhallinta ja hyvinvointi, sekä etenkin painonpudotus,ovat pitkämielisten puuhaa. Missä muualla yhteiskunta voi yhtä tiiviisti tukea ihmistä muutoksissa kuin työelämässä? Vain pysyvä muutos on vaikuttavaa, ja vain sillä on todellista arvoa. Työelämässä voidaan unohtaa kertarysäyskampanjat. Tarjolla on niin paljon parempaa - aitoa, mitattavissa olevaa, pysyvää vaikuttavuutta!

”Jokaisen yrityksen on tärkeää itse määritellä,
mitä vastuullisuus tarkoittaa ja edellyttää sen toiminnassa.”

Yritysten terveys- ja hyvinvointivastuullisuus voisi tarkoittaa työntekijöiden tukemista terveellisen, yksilöllisesti sopivan ruokavalion löytämisessä. Ymmärrys terveellisestä ei ole tänä päivänä kadoksissa vain ylipainosta kärsivillä ihmisillä, vaan suuri osa kansalaisista on hukannut kosketuksen terveellisen ravinnon konkretiaan.

Ruokavalion huomioiminen työhyvinvoinnissa ei siten ole suunnattu vain yhdelle lihavat-kategorialle, vaan jokaiselle työyhteisön jäsenelle. Jokainen meistä hyötyy terveyttä edistävistä ja ylläpitävistä ruokavalinnoista. Kun ihmisellä on tiedon lisäksi konkreettista osaamista oman terveyden ylläpidosta ravinnon avulla, on ruokakaupassa ja työpaikkaruokalan linjaston ääressä helpompaa tehdä valistuneita päätöksiä.

Olisiko yritysten nyt aika tarttua konkreettisiin välineisiin työntekijöiden ravitsemuksen parantamiseksi?

Jos kiinnostuksesi henkilöstön ravintovalmennukseen heräsi, ota meihin yhteyttä tai lataa Ruoka on tehokkain tie hyvinvointiin -whitepaper. Meillä on välineet yrityksesi hyvinvoinnin kuntoon laittamiseen.

Kirjoittaja: Aino Rautanen 

Lainaukset Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos

Lähteenä myös Elinkeinoelämän keskusliitto