Ruokailu – muuttumaton elintapa, johon ei saa puuttua?
Uusimman FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan suomalaisten kaikki muut elintavat ovat parantuneet edellisestä mittauksesta paitsi syöminen. Työikäiset suomalaiset tupakoivat ja juovat alkoholia vähemmän, unen ja liikunnan määrä on pysynyt suunnilleen samoissa edelliseen mittaukseen verrattuna. Mitkään elintavat eivät kuitenkaan ole tavoitetasossaan, eli yhteiskunnan kannalta ihmiset voisivat elää vieläkin fiksummin. Suunta kuitenkin on oikea muissa asioissa paitsi syömisessä. Miksi näin on?
Alkoholin ja tupakan käytön vähentämisessä yhteiskunnan eri toimijat ovat tehneet paljon töitä, jotta ihmisten käyttäytyminen muuttuisi. Tupakoitsijaan liitetyt mielikuvat ovat kääntyneet negatiivisiksi, ja tavan ylläpitämisestä on tehty hyvin hankalaa: polttaa ei saa sisällä, yleisillä paikoilla ja enenevässä määrin työpaikoilla. Saatavuutta on rajoitettu monin keinoin: markkinointi on kiellettyä, pakkausten varoitustekstit ovat pakollisia ja verotusta nostetaan jatkuvasti. Hyvä niin, homma tuntuu toimivan. 1960-luvulla noin 65 % miehistä tupakoi, nyt enää 16 % ja naisista 11 %. Viiden prosentin tavoitteeseen on vielä matkaa, mutta suunta on oikea.
Toisaalta myös liikunnan positiivisista terveysvaikutuksista on viestitetty aktiivisesti; on rakennettu matalan kynnyksen liikuntapaikkoja ja työpaikoilla usein tuetaan henkilöstön liikkumista. Näyttäisi siltä, että viesti on tälläkin saralla mennyt perille ja liikunnan määrä ei ainakaan ole enää aikuisväestössä vähentynyt edellisestä FinTerveys-tutkimuksesta. Suunta on jälleen oikea, mutta tavoitteeseen on matkaa.
Ruokailutottumukset ovat merkittävästi kauempana tavoitteesta ja kehityksen suunta on väärä. Ylipaino ja lihavuus lisääntyvä, lisäksi kasvisten, vihannesten ja marjojen syönti on kaukana tavoitteesta. Meidän tuleekin kysyä, ovatko ruokailutottumusten muutokseen tähtäävät toimenpiteet olleet vääriä tai riittämättömiä? Rahaa tiedon levittämiseen ja tutkimukseen on investoitu paljon, mutta resursseja itse käyttäytymisen muutokseen on käytetty verrattain vähän. Tietoa oikein syömisestä ihmisillä on vaikka kuinka paljon, mutta käyttäytyminen ei muutu.
Muutokseen vaaditaan monia toimenpiteitä
Muutosta tukevia toimenpiteitä tulee lisätä. Ruokailutottumukset täytyy nostaa kaikkiin työhyvinvoinnin ja työterveyden ohjelmiin, sekä korostaa ruokavalion merkitystä hyvinvoinnissa liikunnan rinnalla. Toisaalta muutosta hidastavia tekijöitä, kuten median klikkiuutisointia ravitsemusaiheista tulee rajoittaa. Pitkälle prosessoitujen ruokien markkinointia ja saatavuutta kannattaisi myös rajoittaa. Tällä on McKinseyn Britanniassa tekemän tutkimuksen mukaan positiivinen vaikutus kulutuskäyttäytymiseen.
Suurin rooli muutoksen tekemisessä on kuitenkin ihmisellä itsellään. Kaikkien aikuisten kannattaisi kokeilla, miltä kehossa tuntuu, kun syö tasapainoisesti suositusten mukaan. Via Escan tutkimuksen mukaan 70 % ihmisistä saa aikaan pysyvän muutoksen ruokailutottumuksissaan, kun he investoivat aikaansa uusien, innostavien ruokien kokeilemiseen, jotka ovat räätälöity kehon kulutuksen mukaan, sekä seuraavat yleisiä ravitsemussuosituksia.
Informaation lisäksi tukea antamalla kaikille tarjotaan mahdollisuus muutoksessa onnistumiseen. Ruokailutottumusten muutoksella on suora yhteys yksilön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Yksilötasolla se tarkoittaa lisää terveitä elinvuosia sekä elämänlaadun paranemista. Yhteiskunnalle se tarkoittaa sairauspoissaolojen vähenemistä, hoitokustannusten alentumista ja tuottavuuden paranemista.
Lähteet:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2019): FinTerveys 2017 -tutkimus: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kansallinen-finterveys-tutkimus
McKinsey Global Institute (2014): “How the world could better fight obesity” https://www.mckinsey.com/industries/healthcare-systems-and-services/our-insights/how-the-world-could-better-fight-obesity